Suomessa viljeltiin valkokaalia vuonna 2016 19 milj. kg*. Tämä tekee jokaista
suomalaista kohden 3,5 kg/vuosi eli vajaa 300 g/kuukausi. Tämä ei ole paljon,
vertailun vuoksi esimerkiksi kotimaista tomaattia viljeltiin yli tuplasti, 41 milj kg*.
Toisaalta samaan aikaan muiden kaalien suosio on kasvanut, kauppoihin on tullut
trendikästä lehtikaalia, kukkakaalin kulutus on nostanut päätään ja myös
eksoottisempia lajikkeita kuten palmukaalia eli mustakaalia, suippokaalia,
broccoliinia ja eri värisiä kukkakaalilajikkeita on tullut markettien hyllyille. Vaikka
muut kaalilajikkeet ovat nostaneet suosiotaan, on valkokaali eli keräkaali vielä
suosituin ja kaikkein tunnetuin kaalilajike.
Vanha viljelykasvi
Valkokaali kuuluu kerivien kaalien sukuun, muita keriviä kaaleja ovat mm. punakaali,
suippokaali, punakaali ja ruusukaali. Valkokaali kuuluu ristikukkaisten heimoon ja
sen kantamuoto kasvaa Etelä- ja Länsi-Euroopan sekä Pohjois-Afrikan rannikoilla.
Sitä on viljelty tuhansia vuosia ja jalostettu eri viljelymuotoihin.
Kevään kaalit ovat löyhiä rakenteeltaan mutta, kun mennään syksyä kohden,
rakenne muuttuu tiiviimmäksi. Lokakuussa kerättävä talvikaali on painava ja tiivis.
Vaissi kaalikääryleet valmistetaan kotimaisesta valkokaalista ja käytössä on kolme
eri valkokaalilajiketta.
Monikäyttöinen kaali
Valkokaali on monikäyttöinen vihannes koska sitä voi käyttää sekä raakana että
kypsänä. Makunsa puolesta se sopii perinteisiin ruokiin, kääryleisiin, laatikkoihin,
raastesalaatteihin, mutta myös etnisiin ruokiin kuten wokkeihin, tai korealaiseen
kimchiin. Kaalista valmistetaan myös erittäin terveellistä hapankaalia
maitohappokäymisen avulla. Jos olet herkkävatsainen ja raaka kaali ei sovi vatsalle
niin kokeile kaalia hapatettuna. Kaali on hapatettuna usein paremmin sulavassa
muodossa. Hapankaali sisältää maitohappoa, joka alentaa vatsan pH-arvoa, jolloin
vatsan luontaisilla maitohappobakteereilla on paremmat kasvuedellytykset eivätkä
patogeeniset eli tautia aiheuttavat bakteerit pääse jylläämään. Paremmin voivalla
suolistolla on vaikutusta erilaisten sairauksien ehkäisyssä.
Kaali, kevyt, mutta ravintorikas raaka-aine
Ravitsemuksellisesti valkokaali on mahtava raaka-aine. Näin tammikuussa, kun moni
keventää ruokavaliota jouluherkkujen jälkeen, kaaliruuat ovat hyvä tapa pitää kalorit
kurissa. Sadassa grammassa valkokaalia on kaloreita 28 kcal. Kannattaa muistaa
myös riittävä proteiinien saanti, sillä pelkkä kaalisoppadieetti harvoin tuo
pitkäaikaisia tuloksia. Proteiinin saannin kannalta Vaissi Kasviskääryle on
ravitsemuksellisesti hyvä valinta, sillä se sisältää proteiinirikasta härkäpapua. Näin
ruoka pitää paremmin nälän loitolla. Toisaalta kaali sisältää myös kuitua, joka tuo
kylläisyyden tunteen, vaikka kaali onkin matalaenerginen raaka-aine. Kaalin kuidut
sekä vesi tekevät hyvää ruuansulatukselle. Kaalit ovat erinomaisia C-vitamiinin
lähteitä. Kaali sisältää myös reilusti betakaroteenia, eli A-vitamiinin esiastetta, E- ja
K-vitamiineja sekä B-ryhmän vitamiinia, kuten folaattia. Kaalissa on myös
kivennäisaineita kuten kalsiumia, kaliumia, mangaania, rautaa ja seleeniä. Reilusta
desilitrasta kypsää kaalia saat n. 35 % päivän C-vitamiinitarpeesta, 80
mikrogrammaa K-vitamiinia, 11 mg magnesiumia sekä 22 mikrogrammaa folaattia.
Perinneuskomuksia
Liittyy valkokaaliin myös perinne-uskomuksia ja kansanlääketiedettä. Kaalin
uloimpia lehtiä on käytetty kipujen ja turvotusten hoitoon asettelemalla
kaalikääreitä kipeälle tai turvonneelle iholle. Eli mikäli jalkoja kolottaa tai turvottaa
kuntostartin jäljiltä niin eikun kaalinlehdet avuksi! Hyvää alkanutta vuotta!
*Luonnonvarakeskuksen tilastot
